Tervetuloa Museo Leikin Leikin laboratorio -blogin pariin! Leikin laboratorio -blogissa käsitellään museon aihepiireihin, lapsuuden historiaan, leikkeihin ja leluihin liittyviä teemoja. Monet kirjoituksista kertovat Museo Leikin näyttelyistä ja hankkeista tai niihin liittyvistä aiheista. Kirjoittajat ovat niin Museo Leikin omaa henkilökuntaa kuin ulkopuolisia asiantuntijoitakin.
Museo Leikki tallentaa ja säilyttää digitaalisia leikkitietoaineistoja tuleville sukupolville. Blogiteksti avaa museon digitointihankkeen, muistitietokeruut, pitkäaikaissäilytyksen haasteet ja ratkaisut.
Blogitekstissä tarkastellaan, miten mangan julkaisukulttuuri on vaikuttanut sen visuaalisiin ja kerronnallisiin erityispiirteisiin
Japanilaisesta netti-ilmiöstä syntynyt odottemita on tanssiharrastus, jossa tärkeintä ei ole täydellisyys, vaan ilo ja itseilmaisu. Vilma Kosola kertoo blogissa ilmiön synnystä, historiasta sekä omista kokemuksistaan lajin parissa.
Käsityön opettaja ja pitkän linjan lolita-muodin harrastaja Hanna Kousa pohtii Hellocon-tapahtumiin valmistamiensa mekkojen merkitystä ja käyttöä.
Tässä blogitekstissä pitkän linjan harrastajat jakavat tarinoitaan onnistumisista, kommelluksista ja hetken huumasta – sekä siitä, miksi cosplay jaksaa lumota vuodesta toiseen. Muistot on koonnut cosplay-harrastaja Meri-Tuuli Malkamäki.
Muotisuunnittelija ja taiteen maisteriopiskelija Sanna Hautamäki Lapin yliopistosta käsittelee kirjoituksessaan 2000-luvun japanilaisen katumuodin historiaa.
Museo Leikin kokoelmatutkija Sanna Särkelä tuo blogikirjoituksessaan esiin eri näkökulmia lelukeräilyn ja museon lelukokoelmien eroavaisuuksiin ja samankaltaisuuksiin.
Käsityön opettaja ja pitkän linjan lolita-muodin harrastaja Hanna Kousa kertoo blogissaan lolitapiirien twinnauksesta.
Ahkera mangan lukija Sari Manninen kertoo blogitekstissä rakkaudesta mangaan ja mangan teknisemmästä puolesta.
Pitkäaikainen japanilaisen muodin ja musiikin harrastaja ja Tokiosta Tapiolaan-raadin jäsen Vilma Kosola pohtii kirjoituksessa omaa suhdettaan decora-tyyliin sekä sitä, miten decora on viime vuosina tehnyt paluun relevanttien japanilaisten katutyylien joukkoon.
Tokiosta Tapiolaan -näyttelytyöryhmän nuorin jäsen Minja kertoo harrastuksestaan ja innostuksesta Japaniin.
Vaatetussuunnittelija ja taiteen maisteriopiskelija Sanna Hautamäki
muistelee vaihtoaikaansa Englannissa.
Anna Jalo, pitkäaikainen conin pääjärjestäjä, kertoo blogikirjoituksessaan miten järjestää onnistunut conitapahtuma.
Tässä blogissa Leikin apulaistutkija Valtteri Korva pohtii miten sateenkaarihistoria ja -lapsuus näyttäytyy ja miksi siitä kertominen on tärkeää.
Valokuvaaja Ninni West kertoo blogikirjoituksessa j-rock-bändi Dir en Greyn fanituksesta.
Vaatetussuunnittelija ja taiteen maisteriopiskelija Sanna Hautamäki Lapin yliopistosta muistelee omaa nuoruuttaan japanilaisen populaarikulttuurin ja katumuodin parissa.
Blogikirjoituksessa conin pääjärjestäjänä vuosia toiminut Anna Jalo valottaa conien lumoa ja suosion salaisuuksia.
Käsityön opettaja ja pitkän linjan lolita-muodin harrastaja Hanna Kousa avaa blogikirjoituksessa ompeluharrastustaan ja lolitamekon valmistamista.
Tässä blogitekstissä pitkän linjan cossaaja, eli cosplay-harrastaja, Meri-Tuuli Malkamäki kertoo harrastuksensa alkutaipaleesta ja sen kehittymisestä 10 vuoden harrastusjakson aikana.
Kaksiosaisen artikkelin toisessa osassa Aasian tutkija Viktoria Murskaja kertoo, miten japanilainen animaatio, anime, nousi suosioon länsimaissa.
Kaksiosaisen artikkelin ensimmäisessä osassa Aasian tutkija Viktoria Murskaja valottaa japanilaisen animaation eli animen ensimmäisiä esiintymisiä länsimaissa.
Artikkelissa vaatesuunnittelija ja taiteiden kandidaatti Sanna Hautamäki tarkastelee katumuodin syntyyn vaikuttavia tekijöitä
Valokuvaaja ja japanilaisen katumuodin harrastaja Ninni West hurahti japanilaiseen populaarikulttuuriin 20 vuotta sitten. Blogitekstissä hän valottaa harrastamisensa kehittymistä vuosien varrella ja pohtii syitä sille, miksi juuri Japani ja sen populaarikulttuuri kiehtovat.
Museo Leikin ensimmäinen vaihtuva näyttely Ruutuhyppy kertoo leikkimisen ja pelaamisen yhtymäkohdista. Näyttelyn käsikirjoituksen taustatutkimuksen tehnyt lelu- ja leikin tutkija Katriina Heljakka kertoo tutkimuksen näkökulmasta pelin ja leikin eroista ja yhtäläisyyksistä.
Museo Leikki on julkaissut Finna-palvelussa Lapsuuden ilmiöitä -sivuston. Siellä voi tutustua museon kokoelman kautta kymmeneen lapsuuden ilmiöön, joita voi myös nähdä uuden museon päänäyttelyssä.
Museo Leikin visuaalisen ilmeen suunnitelleet Päivi Häikiö ja Johannes Nieminen kertovat, mikä heitä inspiroi ja millainen prosessi graafisen identiteetin luominen on.
Museolehtori Tuuli Uusikukka kertoo, miten kasvattajia osallistetaan Lelumuseon uudistukseen.
Blogissa museonjohtaja Laura Kokki avaa näyttelyyn tehtävien esinevalintojen kriteereitä ja taustoja. Samalla hän kertoo erään museolla vasta lahjoitetun nukkekodin tarinan.
Blogitekstissä amanuenssi Hanna Jussila ja museolehtori Tuuli Uusikukka avaavat, millaista kohderyhmäanalyysia ja asiakasprofilointia Lelumuseossa on tehty uudistusta varten.
Blogitekstissä haastatellaan museomestari Jussi Pakkalaa ja kerrotaan museomestarin työnkuvasta Lelumuseon muutossa.
Blogiteksti kertoo, kuinka museoesineitä pakataan muuttoa varten ja miten sujui oppilaitosyhteistyö konservaattoriopiskelijoiden kanssa lelumuseo muuton valmisteluissa.
Blogiteksti valottaa, millä tavalla Lelumuseo vahvistaa uudistuksen myötä rooliaan tarinankertojana ja empatian areenana