Mestari museossa
– museomestarin näkökulma Lelumuseon uudistukseen
Museotyöhön liittyy paljon purkamista, rakentamista, tekniikkaa ja turvallisuusasioita, jotka vaativat omanlaista ammattitaitoaan. Lelumuseon uudistuksessa tärkeässä roolissa on museomestari Jussi Pakkala. Kysyimme häneltä, miltä Lelumuseon muutto ja uudistus näyttää museomestarin näkövinkkelistä.
Työskentelet Jussi freelance-museomestarina. Mitä museomestari oikein tekee työkseen?
”Se, mitä museomestarit tekevät, riippuu kovasti museosta. Yleisesti ottaen kuitenkin heidän vastuulleen kuuluu teknisiä töitä liittyen esineiden tai teosten esillepanoon: ripustusta, esillepanoratkaisuja, valaistusta. Suuremmissa museoissa voi olla tiettyihin osa-alueisiin erikoistuneita museomestareita, kuten puuseppiä tai valaisumestareita. Pienissä museoissa työt ovat usein varsin monipuolisia talotekniikasta esineiden turvallisiin siirtoihin, varastointiin ja esillepanoon, näyttelyiden rakentamisesta niiden ylläpitotöihin ja purkamiseen.”
Olet toiminut Lelumuseon museomestarina vaihtuvien näyttelyiden rakennuksen ja muiden pienempien projektien yhteydessä vuodesta 2013 lähtien. Millainen museo Lelumuseo on työskennellä? Eroaako se muista museoista työsi näkökulmasta?
”Lelumuseolla olen työskennellyt verrattain lyhyitä pätkiä, muutamasta viikosta yksittäisiin päiviin. Työt siellä ovat olleet varsin monipuolisia ja opettavaisia. Lelumuseo on myös tarjonnut kivaa vaihtelua, sillä teen valtaosan töistäni taidemuseoissa. Työporukka on aina ollut Lelumuseolla todella mukava!
Vaikka museoiden aihepiiri ja olemus vaihtuu, perustyö on silti samanlaista museosta riippumatta: museoesineitä käsitellään aina samalla huolellisuudella, oli kyse sitten lelusta tai taideteoksesta. Lelumuseossa erilaista on ollut se, että samoja elementtejä, kuten liukumäkeä ja leikkimökiä, on modifioitu uudestaan kerta toisensa jälkeen. Siellä käsitellään myös museoesineiden ohella paljon rekvisiittaa, joka on tarkoitettu museovieraiden leikittäväksi.”
Lelumuseon edellinen perusnäyttely on tekniikan osalta vuodelta 2006. Miten museotekniikka ja -esitystavat ovat muuttuneet tuossa ajassa?
”Suurin muutos tuossa 15 vuodessa on tapahtunut av-puolella ja valaistuksessa: Aiemmin käytettiin videonauhureita ja DVD-nauhureita pyörittämään audiovisuaalista sisältöä, nyt tehtävään käytetään pienoistietokoneita. Muistikortit ovat korvanneet videonauhat ja DVD-levyt. Myös dataprojektorit ovat kehittyneet huimasti. Valaistuksessa on siirrytty hehkulampuista ja halogeeneistä energiatehokkaampiin ja pitkäikäisempiin led-valoihin. Toisaalta ledien hankintakustannukset ovat korkeammat ja valon värisävyt voivat vaihdella tuotantoerittäin.”
Mikä vanhassa Lelumuseossa oli mielestäsi erityisesti päivityksen tarpeessa?
”Vitriinien sisällä olevat valot olivat tulleet tiensä päähän. Myös muu valaistus kaipasi nykyaikaistamista ja parempaa sovittamista museoympäristöön. Uudessa museossa mahdollistuu myös interaktiivisen av-kaluston lisääminen. Jotkut vanhan museon vitriinit ovat olleet vaihtuvuuden kannalta hankalia ja esimerkiksi niiden siirtäminen on ollut haasteellista.”
Tänä keväänä olet auttanut Lelumuseolla erityisesti muuttoon liittyvissä asioissa. Mitä olet tarkalleen ottaen Lelumuseolla tehnyt?
”Hommat alkoivat muuton ja näyttelyn purun suunnittelulla: hahmottelin aikatauluja, arvioin työmäärää ja -vaiheita, resursoin tarvittavia pakkaus- ja purkutoimia sekä suunnittelin uusia kokoelmasäilytystiloja ja niiden säilytysratkaisuja. Varsinaisessa purkutyössä minun vastuullani oli vanhojen vitriinien, näyttelyrakenteiden ja leikkipisteiden purku, valaisimien ja museon omien sähköjen poisto sekä purkujätteen lajittelu kierrätykseen ja jätelavalle.”
Mikä Lelumuseon projektissa on ollut haastavinta?
”Kaikki on ollut haastavaa! Suurien rakenteiden purussa apunani oli toinen museomestari, jotta painavat ja suuret vitriinilasit saatiin poistettua turvallisesti ja isot vitriinit purettua. Tuollainen purkutyö on melko tapaturma-altista hommaa! Paikoin myös ahtaus teki purkutyöstä vaikeaa. Kaikkien asioiden rakenteet eivät myöskään olleet etukäteen kaikkinensa tiedossa, jolloin oli vaikeaa suunnitella, missä järjestyksessä asiat puretaan hallitusti. Esimerkkinä tästä voisi mainita liukumäen, jota oli modifioitu lukuisat kerrat vuosien varrella ja jossa alkuperäisen rakenteen päällä oli monia kerroksia.”
Olet päässyt jo vierailemaan Lelumuseon uudessa tilassa Näyttelykeskus WeeGeen naapurissa. Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita se asettaa museotoiminnalle museomestarin näkökulmasta?
”Valaistuksen suunnittelu uuteen tilaan on selkeä haaste: uudessa tilassa on merkittävä määrä luonnonvaloa! Orgaanisia materiaaleja tuhoava UV-säteilyn ja lämpösäteily suodatetaan pois erilaisin kalvoin sekä näkyvää valoa vähennetään, mutta silti esineystävällinen hämärä museovalaistus on vaikea toteuttaa. Toisaalta luonnonvalo on myös mahdollisuus: Museon olemus varmasti tulee olemaan erilainen kuin vanhassa tilassa ja monessa muussa museossa!
Se jää myös nähtäväksi, miten tasaisena museo-olosuhteet (kosteus ja lämpötila) pysyvät suurten ikkunapintojen näyttelytilassa. Kokoelmansäilytystilassa tilan muoto, talotekniikan sijoittelu ja matala huonekorkeus asettavat jonkun verran haasteita tilan käytettävyydelle.
Kaiken kaikkiaan uudet tilat ovat varsin positiivinen juttu ja ne tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle. Odotan suurella mielenkiinnolla uutta näyttelyä ja sen arkkitehtuuria sekä sitä, millainen ratkaisu valaistukseen luonnonvalon kanssa löydetään!”
Hanna Jussila, amanuenssi
