Mangan visuaalisista ja kerronnallisista piirteistä

Manga erottuu muista sarjakuvaperinteistä omalla visuaalisella kielellään. Blogi tarkastelee näitä tehokeinoja historiallisten ja tyylillisten esimerkkien kautta ja pohtii, miten ne ovat sekä muovanneet mangan ilmaisua että levinneet osaksi globaalia sarjakuvakulttuuria.
Mikä saa mangan tuntumaan mangalta?

Blogitekstissä tarkastellaan, miten mangan julkaisukulttuuri on vaikuttanut sen visuaalisiin ja kerronnallisiin erityispiirteisiin
Uusi blogikirjoitus: Leikkitietoa kaikille!

Museo Leikki tallentaa digitaalisia leikkitietoaineistoja, jotka dokumentoivat leikkejä, fanikulttuureja ja lapsuuden kokemuksia. Blogiteksti avaa digitointihankkeen oppeja ja ratkaisuja, joiden avulla leikkitieto on saatettu pitkäaikaissäilytykseen ja yleisön käyttöön.
Uusi blogikirjoitus mangan visuaalisista ja kerronnallisista piirteistä

Sari Manninen tarkastelee blogikirjoituksessaan mangan visuaalisia ja kerronnallisia erityispiirteitä sekä sitä, miten ne ohjaavat lukijan kokemusta.
Uusi blogisarjakuva: Fein tarina

Gyaruesitelmä historian kurssille: Fein tarina on Museo Leikin Tokiosta Tapiolaan -näyttelyyn liittyvä sarjakuva.
Uusi blogikirjoitus con-tapahtuman järjestämisestä

Jenni Lappalainen avaa blogikirjoituksessaan, miten con-tapahtuman järjestäminen yhdistää harrastuksen, vapaaehtoistyön ja ammatillisen osaamisen.
Mikä saa mangan tuntumaan mangalta?

Miten Japanin mangateollisuuden julkaisukulttuuri, tiukka julkaisutahti ja kustannustoimitus ovat muovanneet mangan visuaalista ilmettä ja kerrontaa. Teksti avaa myös mustavalkoisen estetiikan taustoja sekä lukijapalautteen vaikutusta suosittujen sarjojen kehitykseen.
Mangan kohderyhmät – monimutkaisempaa kuin luulit!

Ahkera mangan lukija Sari Manninen kertoo blogitekstissä rakkaudesta mangaan ja mangan teknisemmästä puolesta.
Manga- ja animesarjoja
Tällä sivulla esitellään yhdeksän manga- ja animesarjaa, jotka nousivat voimakkaimmin esiin Museo Leikin loppukeväästä 2023 järjestämässä verkkokyselyssä japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisesta Suomessa 2000-luvulla. Klikkaamalla sarjan kuvaa
Tokiosta Tapiolaan -verkkonäyttely

Tokiosta Tapiolaan -verkkonäyttely Millaista on japanilainen katumuoti, mitkä ovat suosittuja animesarjoja Suomessa, millaisia stereotypioita japaniharrastajat ovat kohdanneet, mikä on Dir en gray, entä kuka on
Mangakoja eli mangan tekijöitä

Artikkelissa esitellään muutamia mangakoja, jotka nousivat voimakkaimmin esiin Museo Leikin loppukeväästä 2023 järjestämässä verkkokyselyssä japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisesta Suomessa 2000-luvulla.
My Hero Academia

My Hero Academy on Kōhei Horikoshin luoma taistelumangasarja (2014–), jonka pohjalta on myös tehty animesarja (2016–), useampi anime-elokuva, spin off -mangasarjoja, videopelejä ja näytelmiä.
Manga- ja animesarjoja
Tällä sivulla esitellään yhdeksän manga- ja animesarjaa, jotka nousivat voimakkaimmin esiin Museo Leikin loppukeväästä 2023 järjestämässä verkkokyselyssä japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisesta Suomessa 2000-luvulla. Klikkaamalla sarjan kuvaa pääset lukemaan lyhyen kuvauksen kustakin sarjasta.
Ensiaskeleet Japani-harrastukseen

Tokiosta Tapiolaan -näyttelytyöryhmän nuorin jäsen Minja kertoo harrastuksestaan ja innostuksesta Japaniin.
Unelmaelämä Englannissa tutustutti japanilaiseen huippumuotiin

Vaatetussuunnittelija ja taiteen maisteriopiskelija Sanna Hautamäki
muistelee vaihtoaikaansa Englannissa.
Mangan ja animen kohderyhmät

Mangan ja animen sisällä on useita genrejä (kuten scifi, seikkailu, romantiikka, komedia jne.) ja sarjoja tehdään ja markkinoidaan usein tarkalle kohdeyleisölle.
Mangan ja animen kohderyhmät
Tokyo Mew Mew on esimerkki tytöille suunnatusta mangasta. Kuva: Museo Leikki Mangan ja animen sisällä on useita genrejä (kuten scifi, seikkailu, romantiikka, komedia jne.) ja
Manga Suomessa
Dragon Ballin julkaisu Suomessa v. 2003 aloitti mangan Suomen valloituksen. Kuva: Museo Leikki Ensimmäiset Suomessa julkaistut mangat olivat Hiroshiman poika (1973–1987) vuonna 1985 sekä Akira
Unelmaelämä Englannissa tutustutti japanilaiseen huippumuotiin

Vaatetussuunnittelija ja taiteen maisteriopiskelija Sanna Hautamäki
muistelee vaihtoaikaansa Englannissa.
Kokemuksia mangan harrastamisesta
Ensikosketukset mangaan, animeen ja peleihin tulivat kotoa muutaman vuoden ikäisenä. Kiinnostuin kuitenkin mangan lukemisesta enemmän yhdeksänvuotiaana. Oli helppoa innostua sarjoista, kun kaverit ympärilläni lukivat samoja
Manga

Erityyppisiä mangapokkareita. Kuva Museo Leikki. Manga (マンガ) on kattotermi japanilaiselle sarjakuvalle ja sarjakuvaromaanille. Mangaa luetaan yleensä länsimaisittain “väärin päin” eli oikealta vasemmalle. Manga siinä muodossa
Mangan tekeminen

Mangataiteilijoista käytetään termiä mangaka. Koska mangaa julkaistaan nopealla aikataululla, monilla mangakoilla on avustajia, jotka auttavat piirtämisen tai varjostusten kanssa.
Miten tehdään onnistunut coni?

Anna Jalo, pitkäaikainen conin pääjärjestäjä, kertoo blogikirjoituksessaan miten järjestää onnistunut conitapahtuma.
Luovuus innoitti harrastamaan japanilaista populaarikulttuuria

Vaatetussuunnittelija ja taiteen maisteriopiskelija Sanna Hautamäki Lapin yliopistosta muistelee omaa nuoruuttaan japanilaisen populaarikulttuurin ja katumuodin parissa.
Tokiosta Tapiolaan -verkkonäyttely

Verkkonäyttely täydentää Museo Leikin tiloissa nähtävää erikoisnäyttelyä ja syventää sen teemoja. Verkkonäyttelyä on käsikirjoitettu tiiviissä yhteistyössä aiheen harrastajien ja asiantuntioiden kanssa. Verkkonäyttelyn sisältö täydentyy koko fyysisen näyttelyn avoinna olon ajan.
Japanilainen populaarikulttuuri kiinnostaa!

Japanilaisen populaarikulttuurin harrastamiseen keskittyvä kyselymme sai 30.4.2023 mennessä huikeat 564 vastausta, mikä on ennätys museon järjestämissä kyselyissä! Kyselyn pohjalta lähdemme suunnittelemaan erikoisnäyttelyä, jonka tarkoitus on
Muistitietokeruu lasten tekemistä lehdistä

Teitkö sinä lapsena omaa lehteä tai oliko sinulla kenties kokonainen lehtitalo? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Museo Leikki keräävät muistoja lasten omaehtoisesti tuottamista lehdistä. Arkistoaineistosta kootaan