Mangan visuaalisista ja kerronnallisista piirteistä

Värillinen bannerikuva, jossa kolme erilaista mangakansikuvaa vierekkäin. Vasemmalla humoristinen koulukomedia kirkkaine väreineen, keskellä runollinen ja ilmava balettiaiheinen kuva, oikealla vauhdikas urheilumanga, jossa hahmo syöksyy kohti katsojaa. Kuvat havainnollistavat mangan monipuolista visuaalista ilmaisua.

Manga erottuu muista sarjakuvaperinteistä omalla visuaalisella kielellään. Blogi tarkastelee näitä tehokeinoja historiallisten ja tyylillisten esimerkkien kautta ja pohtii, miten ne ovat sekä muovanneet mangan ilmaisua että levinneet osaksi globaalia sarjakuvakulttuuria.

Uusi blogikirjoitus: Leikkitietoa kaikille!

Museo Leikin kokoelmiin kuuluva E.T.-hahmoa esittävä lelu ja lelupuhelin.

Museo Leikki tallentaa digitaalisia leikkitietoaineistoja, jotka dokumentoivat leikkejä, fanikulttuureja ja lapsuuden kokemuksia. Blogiteksti avaa digitointihankkeen oppeja ja ratkaisuja, joiden avulla leikkitieto on saatettu pitkäaikaissäilytykseen ja yleisön käyttöön.

Mikä saa mangan tuntumaan mangalta?

Kolme erilaista japanilaista mangalehden kansikuvaa vierekkäin.

Miten Japanin mangateollisuuden julkaisukulttuuri, tiukka julkaisutahti ja kustannustoimitus ovat muovanneet mangan visuaalista ilmettä ja kerrontaa. Teksti avaa myös mustavalkoisen estetiikan taustoja sekä lukijapalautteen vaikutusta suosittujen sarjojen kehitykseen.

Manga- ja animesarjoja

Tällä sivulla esitellään yhdeksän manga- ja animesarjaa, jotka nousivat voimakkaimmin esiin Museo Leikin loppukeväästä 2023 järjestämässä verkkokyselyssä japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisesta Suomessa 2000-luvulla. Klikkaamalla sarjan kuvaa

Tokiosta Tapiolaan -verkkonäyttely

Tokiosta Tapiolaan -verkkonäyttelyn esittelyjulkaisu.

Tokiosta Tapiolaan -verkkonäyttely  Millaista on japanilainen katumuoti, mitkä ovat suosittuja animesarjoja Suomessa, millaisia stereotypioita japaniharrastajat ovat kohdanneet, mikä on Dir en gray, entä kuka on

Mangakoja eli mangan tekijöitä

Hopeanuoli-mangapokkari, jonka kannessa on koiran ja karhun kuva.

Artikkelissa esitellään muutamia mangakoja, jotka nousivat voimakkaimmin esiin Museo Leikin loppukeväästä 2023 järjestämässä verkkokyselyssä japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisesta Suomessa 2000-luvulla. 

My Hero Academia

Kolme My Hero Akademy -mangapokkarin kantta.

My Hero Academy on Kōhei Horikoshin luoma taistelumangasarja (2014–), jonka pohjalta on myös tehty animesarja (2016–), useampi anime-elokuva, spin off -mangasarjoja, videopelejä ja näytelmiä.

Manga- ja animesarjoja

Tällä sivulla esitellään yhdeksän manga- ja animesarjaa, jotka nousivat voimakkaimmin esiin Museo Leikin loppukeväästä 2023 järjestämässä verkkokyselyssä japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisesta Suomessa 2000-luvulla. Klikkaamalla sarjan kuvaa pääset lukemaan lyhyen kuvauksen kustakin sarjasta.

Mangan ja animen kohderyhmät

Piirretty animekettuhahmo Kiko, jonka pään yläpuolella puhekupla: "Minä tykkään kodomo-mangoista!".

Mangan ja animen sisällä on useita genrejä (kuten scifi, seikkailu, romantiikka, komedia jne.) ja sarjoja tehdään ja markkinoidaan usein tarkalle kohdeyleisölle.

Mangan ja animen kohderyhmät

Tokyo Mew Mew on esimerkki tytöille suunnatusta mangasta. Kuva: Museo Leikki Mangan ja animen sisällä on useita genrejä (kuten scifi, seikkailu, romantiikka, komedia jne.) ja

Manga Suomessa

Dragon Ballin julkaisu Suomessa v. 2003 aloitti mangan Suomen valloituksen. Kuva: Museo Leikki Ensimmäiset Suomessa julkaistut mangat olivat Hiroshiman poika (1973–1987) vuonna 1985 sekä Akira

Kokemuksia mangan harrastamisesta

Ensikosketukset mangaan, animeen ja peleihin tulivat kotoa muutaman vuoden ikäisenä. Kiinnostuin kuitenkin mangan lukemisesta enemmän yhdeksänvuotiaana. Oli helppoa innostua sarjoista, kun kaverit ympärilläni lukivat samoja

Manga

Kaksi Tokyo Mew mew -mangapokkarin kantta.

Erityyppisiä mangapokkareita. Kuva Museo Leikki. Manga (マンガ) on kattotermi japanilaiselle sarjakuvalle ja sarjakuvaromaanille. Mangaa luetaan yleensä länsimaisittain “väärin päin” eli oikealta vasemmalle. Manga siinä muodossa

Mangan tekeminen

Piirretty animekettuhahmo Kiko, jonka pään yläpuolella puhekupla: "Tiesitkö, että mangan tekijöitä kutsutaan mangakoiksi?".

Mangataiteilijoista käytetään termiä mangaka. Koska mangaa julkaistaan nopealla aikataululla, monilla mangakoilla on avustajia, jotka auttavat piirtämisen tai varjostusten kanssa.

Tokiosta Tapiolaan -verkkonäyttely

Tokiosta Tapiolaan -verkkonäyttelyn esittelyjulkaisu.

Verkkonäyttely täydentää Museo Leikin tiloissa nähtävää erikoisnäyttelyä ja syventää sen teemoja.  Verkkonäyttelyä on käsikirjoitettu tiiviissä yhteistyössä aiheen harrastajien ja asiantuntioiden kanssa. Verkkonäyttelyn sisältö täydentyy koko fyysisen näyttelyn avoinna olon ajan.

Japanilainen populaarikulttuuri kiinnostaa!

Japanilaisen populaarikulttuurin harrastamiseen keskittyvä kysely

Japanilaisen populaarikulttuurin harrastamiseen keskittyvä kyselymme sai 30.4.2023 mennessä huikeat 564 vastausta, mikä on ennätys museon järjestämissä kyselyissä! Kyselyn pohjalta lähdemme suunnittelemaan erikoisnäyttelyä, jonka tarkoitus on

Muistitietokeruu lasten tekemistä lehdistä

Lähikuva vanhoista, lasten tekemistä omista lehdistä.

Teitkö sinä lapsena omaa lehteä tai oliko sinulla kenties kokonainen lehtitalo? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Museo Leikki keräävät muistoja lasten omaehtoisesti tuottamista lehdistä. Arkistoaineistosta kootaan