JRPG-pelit konsolille ja PC:lle
JRPG (Japanese Roleplaying Game) eli japanilaiset roolipelit sisältävät monia RPG-peleille (Roleplaying Game) tyypillisiä elementtejä, kuten pelihahmojen luominen ja kehittäminen, erilaisten tehtävien tekeminen sekä pelimaailmassa seikkaileminen. JRPG-termi syntyi alunperin kuvaamaan kaikkia Japanissa tuotettuja RPG-pelejä, koska niillä oli hyvin omalaatuinen tyyli ja sisältö muiden maiden peleihin verrattuna. Varhaisissa JRPG-peleissä muun muassa ohjattiin useaa ennalta määrättyä pelihahmoa samanaikaisesti ja niissä oli vahvempi fokus lineaarisessa tarinankerronnassa. Jotkut kokevat JRPG-termin kuvaavan tietyn tyylisiä pelejä riippumatta siitä, missä ne on valmistettu, eivätkä pidä kaikkia Japanissa tuotettuja RPG-pelejä osana tätä määritelmää. JRPG, kuten RPG, ei ole kovin kuvaava genre-nimikkeenä, joten sitä usein täydennetään etuliitteillä, kuten toiminta-JRPG tai vuoropohjainen JRPG. Pokémon-, Final Fantasy-, Kingdom Hearts- ja Soulsborne-pelisarjat voidaan kaikki luokitella JRPG-peleiksi, vaikka ne ovat keskenään erilaisia.
Rytmipelit
Suomessa 2000-luvun alussa oli nuorille sopivissa hengailupaikoissa rytmipelikoneita. Helsingin Tennispalatsin elokuvateatterin tiloissa sijaitsi suomalaisille ehkä tutuin rytmipeli Dance Dance Revolution (1998). Rytmipeli on musiikkipelien alalajityyppi ja sen pelit ovat usein tanssipelejä tai soitinsimulaattoreita, joissa on tavoitteena painaa näppäimiä pelin käskemässä järjestyksessä. Kun pelikonsoleihin alkoi tulla esim. kiinnitettäviä tanssimattoja, siirtyi rytmipelaaminen myös koteihin. Tästä luonnollisena jatkeena myös rytmipelit ovat löytäneet tiensä älylaitteen käyttäjän taskuun.
Mobiilipelit
Yksi kaikkien aikojen eniten rahaa tuottaneista mobiilipeleistä on vuonna 2013 julkaistu japanilainen fysiikkapulmapeli Monster Strike, joka yhdistelee elementtejä strategia-, rooli- ja moninpeleistä. Peli on laajentunut myös animesarjaksi ja elokuvaksi. Myös mobiilirytmipeleistä ja eteenkin “idolirytmipeleistä”, on tullut hyvin suosittuja. Idolirytmipeleissä (esim. Hatsune Miku: Colouful Stage, 2020 ja Love Live! -pelisarja, 2013–) on laaja kirjo hahmoja, joilla on omat piirteensä ja tarinankaarensa. Idolirytmipeleistä monet ovat gacha-pelejä, joissa on tarkoitus kerätä itseään kiinnostavat idolihahmot. Gacha-peleistä on lyhyessä ajassa tullut erittäin suosittu pelimalli ja gachapelit ovat lähes oma peli-genrensä.
Gacha-nimike tulee japanilaisista Gachapon-leluautomaateista, jossa kolikkoa vastaan voi pyöräyttää laitteesta satunnaisen lelun. Gacha-peleissä on usein pyrkimyksenä “pyöräyttää” harvinaisia hahmoja, ja pelaajat kokeilevat onneaan “pyöräyttämällä” niin pitkään kunnes saavat toivomansa hahmon.
Visual novel -pelit
Visual novel (VN) on Japanissa syntynyt pelityyppi. VN-peleissä usein nähdään piirretty maisemakuva, jonka edessä näkyy kunakin hetkenä puhuva hahmo. Tarina kerrotaan usein täysin tekstitse, ja tausta- sekä hahmokuvat auttavat visualisoimaan juonen tapahtumia. Visual novel -pelien interaktiivisuuden taso vaihtelee, jolloin joidenkin pelaaminen on kuin lukisi kirjaa kuvilla, kun taas toiset VN-pelit voivat sisältää valintoja, jotka johtavat haarautuviin juoniin. VN-pelien hahmot ovat usein ainakin osittain ääninäyteltyjä. Joidenkin VN-pelisarjojen pohjalta (esim. Danganronpa, 2010– ja Steins;Gate, 2009–) on tehty muun muassa anime- ja mangasarjoja, näytelmiä sekä radiokuunnelmia.
Arcade-pelit
Suosittuja japanilaisia arcade- eli pelihallipelejä ovat mm. erilaiset rytmi-, taistelu- ja ajopelit. Suositut Tekken (1994–) ja Street Fighter (1987–)-taistelupelisarjat saivatkin alkunsa arcade-peleinä. Myös mm. Donkey Kong ja Super Mario esiintyivät ensimmäisen kerran arcade-peleissä. Yhteistyökumppaniltamme Sugoi-pelihallilta löytää sekä moderneja Japanista tuotuja rytmipelejä että japanilaisia retropelikoneita.
Kortti-, lauta- ja seurapelit
Korttipelit ja keräilykorttien keräily on Suomessa suosittu harrastus. Etenkin Pokémon- korttien (1996) ja Yu-gi-oh!-korttien (1999) kerääminen on alkanut jo vuosikymmeniä sitten. Pienempiä mutta suosittuja japanilaisia korttipelejä Suomessa ovat olleet Force of Will (2012) ja Vanguard (2011). Japanilaisilla on Kiinan vaikutteiden ansiosta pitkä historia lautapeleistä ja tunnetuin klassikko lienee japanilainen shakki eli Shōgi. Viime aikoina japanilaiset pelisuunnittelijat ja -kustantamot (etenkin Oink Games) ovat alkaneet saamaan huomiota länsimaissa. Suomessa tunnettuja lautapelejä ovat mm. Edo-kauden kauppakulttuuriin keskittyvä Iki (2015) ja Kioton geisha-kadulle sijoittuva Hanamikoji (2013).
