Luovuus innoitti harrastamaan japanilaista populaarikulttuuria
Vaatetussuunnittelija ja taiteen maisteriopiskelija Sanna Hautamäki Lapin yliopistosta muistelee omaa nuoruuttaan japanilaisen populaarikulttuurin ja katumuodin parissa. Hän tutustui japanilaiseen populaarikulttuuriin ollessaan ala-asteella pienemmällä paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaalla. Tätä muistelma-artikkelia varten Sanna palasi vuodesta 2005 pitämiensä päiväkirjojen merkintöihin. Tekstin yhteydessä onkin mukana kuvia hänen päiväkirjoistaan.
Ala-asteella kaikki alkoi
Kiinnostukseni japanilaiseen populaarikulttuuriin tapahtui monen asian kautta. Digimon, pikkusiskoni halu lukea mangaa yhdessä ja piirtäminen olivat niitä asioita, mitkä saivat minut hurahtamaan tähän kulttuuriin. Luovuus ja piirtäminen olivat hyvin vahvasti läsnä harrastukseni alussa. Piirtäminen oli muutenkin itselleni tärkeää lapsuudessani, mutta mangan ja mangapiirto-oppaiden myötä aloin suhtautumaan taiteeseen tosissaan. Opettelin paljon piirtämään oppaiden malleista, kunnes aloin kehitellä omia hahmoja. Manga-tyyleistä nuorekkuutta ja söpöyttä korostava shõjo oli kaikista tärkein itselleni ja on vieläkin.
5. ja 6. luokan opettajani huomasi intoni kuvaamataitoon ja vaikutti minuun pedagogiselta kannalta positiivisesti. Hän oli myös huomannut minun tykkäävän mangasta ja pyysi minua opettamaan aiheesta luokalleni. Siinä tilanteessa hän kysyi minulta piirtämisestä ja minä vastasin.
Ensimmäiset tapahtumat, ompelun aloittaminen ja ensikosketus lolitaan
Yläasteelle tultaessa pääsin ensimmäistä kertaa japanilaisen populaarikulttuurin tapahtumiin. Kemin mangapäivillä ja Tampere kuplii -tapahtumissa pääsin tutustumaan uusiin ihmisiin ja näkemään inspiroivaa pukuloistoa. Yläasteella aloin piirtämisen ohella kiinnostua myös japanilaisesta musiikista ja katumuodin valmistamisesta itse. Päätin niin ikään alkaa tavoitella vaatetussuunnittelijan uraa.
Piirtämisen ohella käsitöiden tekeminen oli minulle toinen tapa harrastaa populaarikulttuuria. Aloin kiinnostua vaatteiden tuunaamisesta ja valmistin niitä myös alusta asti itse. Halusin jäljitellä lempparilaulajiani Koda kumia ja Namie Amuroa tyylillisesti. Tuunasin ja valmistin vaatteita heistä inspiroituneena. Sen lisäksi tutustuin lolita-tyyliin. En muista tarkalleen mitä kautta tutustuin tyyliin, mutta jossain vaiheessa aloin ihailla sitä. Kesällä 2010 päätin kokeilla valmistaa lolita-mekon. Vaikka lopputulos ei enää omiin silmiini näytä lolitalta, se aloitti pitkäaikaisimman harrastukseni.
Aikuisuus ja tulevaisuus
Siirryttyäni yläasteelta lukioon, harrastukseni jatkui aika lailla samanlaisena. Sen sijaan aloitettuani ammattikoulun (OSAO) lukion jälkeen tutustuin uusiin ihmisiin, joitka olivat myös kiinnostuneita japanilaisesta populaarikulttuurista. Osallistuin silloin mangakerhoon, jossa keskustelin animesta, mangasta, j-muodista ja musiikista. Ensimmäistä kertaan koin kuuluvani ryhmään.
Noina vuosina päätin myös kokeilla uudestaan valmistaa lolitaan sopivia vaatteita, mutta vasta Lapin yliopistolla taiteiden opinnoissa (12/2022) sain tehtyä oikean lolita-mekon. Kiitokset tästä kuuluu Porosuomen lolitoille. Ilman heidän tallennettua luentoaan Matsuconista (2019) en olisi osa suomalaista EGL-muotiyhteisöä.
Viimeisenä haluan mainita tulevan uuden aspektin harrastuksessani: cossaaminen eli cosplay-asujen harrastaminen on seuraava osa elämän mittaisessa matkassani tämän ihanan kulttuurin parissa. Sen lisäksi tavoitteenani on vihdoin oppia japanin kieli ja matkustaa Japaniin ihanien ihmisten kanssa.
Kun olin lapsi, en olisi uskonut pääseväni osalliseksi tekemään näyttelyä japanilaisesta populaarikulttuurista! Ja vieläpä tuottamaan taidetta monipuolisesti ja tarjoamaan tietoa tästä harrastuksesta. Kiitoksia tästä. Viimeisenä haluan kiittää esiteini-Sannaa. Palosi ja intohimosi japanilaiseen kulttuuriin kantaa vielä yhä!
Sanna Hautamäki, Tokiosta Tapiolaan -näyttelyraadin jäsen
Lue myös Sannan kirjoittama Muutos johti katumuodin syntyyn -blogiteksti!
Blogin kansikuva: Sanna Hautamäki hime lolita -asukokonaisuudessaan. Kuvaaja: Janne Jylhä.
Tokiosta Tapiolaan – japanilaisen populaarikulttuurin harrastaminen Suomessa -erikoisnäyttely 22.3.2026 saakka Museo Leikissä. Kirjoittajalta lainattua esineistöä on nähtävissä näyttelyssä.
