Leikkitieto on katoavaista – ellei sitä tallenneta ajoissa. Museo Leikki on viime vuosina kerännyt laajoja verkkopohjaisia leikkitietoaineistoja, jotka kertovat muun muassa leikeistä, fanikulttuureista ja lapsuuden kokemuksista eri sukupolvien näkökulmista. Mutta miten tällainen digitaalinen, usein aineeton tieto saadaan säilymään myös tulevaisuudessa? Tässä blogitekstissä Museo Leikin projektitutkija Valtteri Korva avaa museon digitointihankkeen taustoja, esittelee vastaan tulleita haasteita ja kertoo, millaisin ratkaisuin leikkitietoaineistot on saatettu pitkäaikaissäilytykseen ja yleisön ulottuville.
Digitointihanke ja sen tavoitteet
Museo Leikillä on tällä hetkellä käynnissä Museo Leikin verkkopohjaisten muistitietokeruiden analysointi, pitkäaikaisarkistointi ja julkaiseminen -hanke (tästä eteenpäin “digitointihanke”), jonka tavoitteena on ollut luetteloida museon laajat leikkitietoaineistot kokoelmajärjestelmäämme sekä saattaa ne vihdoin myös suuren yleisön käsiin. Avaan tässä blogitekstissä hiukan digitointihankkeen etenemistä ja sitä, miten Museo Leikki on päässyt eteenpäin eteen tulleista haasteista. Hanketta on ollut tekemässä museon projektitutkija Valtteri Korva (allekirjoittanut) ja amanuenssi Anna Salonen.
Museo Leikin keruutoiminta
Verkkopohjaisista muistietokeruista on viime vuosina tullut tärkeä osa Museo Leikin toimintaa. Museo Leikki toteutti ensimmäisen verkkokyselynsä Kasarin lapset vuonna 2019. Kyselyn tavoitteena oli saada taustamateriaalia saman vuoden 1980-luvun lapsuutta, leikkejä ja leluja käsittelevää näyttelyn suunnitteluun. Kasarin lapset -keruun tuottama aineisto rikastutti näyttelyn sisältöjä ja samaa taktiikkaa päätettiin kokeilla uudelleen, kun Museo Leikkiä uudistettiin vuosina 2020–2022. Tänä aikana toteutettiin neljä eri keruuta, joihin tuli yhteensä satoja vastauksia. Museon nykyisen päänäyttelyn Leikin Laboratorion sisällöt pohjautuvat pitkälti näiden viiden keruun vastauksiin.
Museo Leikki on jatkanut keruutoimintaa joko näyttelysuunnittelun apuna (esim. Japanilaisen populaarikulttuurin harrastaminen Suomessa – ja Transformers -verkkokyselyt) tai sitten muuten vaan kiinnostavan ilmiön taltioimiseksi (esim. Käärijä-fanitus- ja Sateenkaarilapsuus -kysely). Museona meillä on tietenkin monen vuosikymmenen kokemus aineellisen kulttuurin käsittelystä, mutta aineettoman leikkitiedon kerääminen ja tallentaminen ei kuitenkaan ole ollut täysin mutkatonta. Olemme digitointihankkeen aikana joutuneet moneen otteeseen opettelemaan meille uusia toimintatapoja.
Digitaalisten aineistojen haasteet
Suurimmat haasteet digitointihankkeen aikana ovat liittyneet keruiden aikana tuotettujen kyselyaineistojen saattamiseen arkistoitavaan muotoon. Museo Leikki lähti aikanaan innolla toteuttamaan leikkitietokeruita ilman sen kummempaa suunnitelmaa sille, mitä aineistolle tehdään pitkällä jänteellä. Avaan seuraavaksi digitointihankkeen aikana opittua, koska siitä saattaa olla hyötyä muille aineettoman kulttuurin keräämisestä ja tallentamisesta kiinnostuneille organisaatioille.
Kyselyaineistot ja pitkäaikaissäilytys
Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytystä ei voi tietenkään toteuttaa ilman sen tietoteknillisten edellytysten täyttämistä: eli käytännössä missä muodossa aineistoa tallennetaan ja mihin. Tähän aiheeseen me saimme konsultaatiota Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta, mistä on ollut suuresti apua. Tärkein tieto tämän osalta on, että aineiston tulisi olla arkistointiin soveltuvassa PDF/A-tiedostomuodossa (PDF-tiedosto, joka on dataltaan ns. litistetty ja ei ole muokattavissa), ja sen tulee olla enenmmän kuin yksi varmuuskopiota.
Tekoäly apuna aineiston muokkaamisessa arkistoitavaan muotoon
Museo Leikki on tähän mennessä toteuttanut kaikki kyselynsä Google Forms -lomaketyökalun avulla. Sen suurin etu on ollut sen helppokäyttöisyys, mutta aineiston tallentaminen arkistoitavassa muodossa ei ollutkaan niin yksiselitteistä. Lähtökohtaisesti Google Forms -kyselyaineistoa voi joko selata työkalun sisällä, tai sen voi viedä haluamaansa taulukkolaskentaohjelmaan (esim. Excel, Google Sheets). Monet kyselyaineistoistomme sisältävät niin monta kysymystä, että niitä ei voinut noin vain tallentaa Excel-muotoisena PDF/A:ksi ilman että aineiston luettavuus kärsisi huomattavasti.
Hanketiimin täytyi keksiä keino muuntaa Excel-tiedostojen vaakatasossa olevat vastaukset pitkittäissuuntaiseen muotoon, jotta aineistoa voisi lukea kuin mitä tahansa PDF-asiakirjaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa käydyn keskustelun jälkeen saimme ajatuksen hyödyntää tekoälyohjelmaa Google Formsissa muodostuneen aineiston muuntamiseksi. Monien yritysten kautta saimme luotua kehotteen, jonka avulla kunkin kyselyn aineisto saadaan muokattua helposti sekä luettavaan että turvallisesti arkistoitavaan muotoon.
Kuvat ja oheismateriaali keruiden yhteydessä
Google Forms -työkalu on tuottanut haasteita myös kuva- ja videomateriaalin vastaanottamisessa keruiden yhteydessä. Havahduimme tähän vuoden 2023 Käärijä-keruun tulosten tallentamisen yhteydessä. Tämän keruun aikana pyysimme vastaajia lähettämään Google Forms -verkkokyselyn kautta kerättyjen muistojen lisäksi fanittamiseensa liittyviä kuvia sähköpostitse. Tämä johtui siitä, että Google Forms -lomakkeen kautta ei ole mahdollista lähettää kuva- tai videomateriaalia Google-yritystilin Drive-kansioon, joten vastaajien tuli toimittaa materiaalit sähköpostitse. Emme keruuta suunnitellessa odottaneet saavamme kuvamateriaalia 60 ihmiseltä (määrä sekä ilahdutti että hätkähdytti!), joten kaikkien sähköpostiviestien läpikäyminen ja niiden yhdistäminen oikeisiin tekstivastauksiin oli melkoinen päänvaiva. Tämän hankkeen aikana olemmekin tulleet siihen tulokseen, että seuraaviin keruihin tulemme hyödyntämään entistä tietoturvallisempaa maksullista kyselylomakealustaa, joka myös mahdollistaa oheismateriaalin liittämisen vastauksiin.
Leikkitietoa kaikille!
Olemme digitointihankkeen aikana vahvistaneet tietämystämme aineistojen pitkäaikaissäilytyksestä, suunnitelleet tehokkaampia lähestymistapojamme nykydokumentointiin ja kaikista tärkeimpänä saattaneet Museo Leikin laajat leikkitietoaineistot suuren yleisön saataville! Eli, jos haluat perehtyä keruuaineistoihimme, voit olla yhteydessä keruu@museoleikki.fi. Hankkeen puitteissa aineistot lisätään myös Museo Leikin kokoelmahallintajärjestelmään ja niiden metatiedot sekä kuvailut tulevat näkyville omana kokonaisuutenaan museon Finna-sivustolle.
Jos sinulla on ajatuksia siitä, mitä ilmiöitä Museo Leikin tulisi dokumentoida seuraavaksi, voit vinkata niitä meille tästä!
Valtteri Korva, Museo Leikin projektitutkija