Jukolan talo
Kesä lähestyy ja Lelumuseon Hevosenkengän Kurkistus kokoelmaan – sarjan esittelyvuorossa on ihana ja suomalaishenkinen Jukolan talo. Se on valmistettu hirrestä ja on vanhimman suomalaisen, edelleen toiminnassa olevan lelutehtaan, Juho Jussilan valmistama. Jukolan talo oli eräs Suomen 1940-luvun menestyneimpiä leluja. Se onkin varmasti monelle suomalaiselle tuttu. Myös Lelumuseon Jukolan talo on peräisin 1940–50-luvulta. Alkuperäiseen sarjaan kuuluvat päärakennus, aitta, mylly, sauna ja kaivo.
Jukolan talo on osa Jukka-lelujen sarjaa. Jukka-Lelujen tarina alkaa vuonna 1909 kun kolmen pienen lapsen isä, opettaja ja kansanvalistaja Juho Jussila (1894–1947) esitteli Porin maatalousnäyttelyssä suunnittelemaansa kasvatusopillista leikkikalusarjaa ”Juho Jussilan kasvatuksellisena leikkikalutehtaana”. Aluksi lelujen valmistus oli hyvin pienimuotoista, ja näiltä alkuajoilta ei ole juuri säilynyt dokumentteja. Jussilan leluissa vaikuttivat vahvasti 1800-luvun kasvatusajattelu, jossa lapsista pyrittiin kehittämään hyödyllisiä yhteiskunnan palvelijoita.
Varsinaisen leikkikalutehtailun Jussila aloitti Jyväskylässä vuonna 1913 yhdessä ystävänsä, käsityönopettaja Arvi Koskisen kanssa. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen kuitenkin hidasti lelutehtailua, ja vasta vuonna 1923 Jussila jätti elinkeinoilmoituksen Jyväskylän kaupungin maistraatille. Osakeyhtiöksi Juho Jussilan yritys muuttui vuonna 1934. Ensikertaa Oy Juho Jussila otti vuonna 1937 käyttöön ”Jukka”-lelun, jota sittemmin on mainonnassa käytetty korkean laadun takeena. Jukka-nimi viitta mahdollisesti Juhoon tai Jussiin, jotka olivat 1930-luvulla suosittuja pojan nimiä. ”Jukka”-merkilllä, johon vuonna 1941 liitettiin hymypojan kuva, välitettiin viestiä leluista todellisina jokapojan leikkikaluina, jotka tarjosivat käyttäjälleen jatkuvaa iloa.
Juho Jussilan tehtaan ensimmäinen myyntivaltti oli Fortuna-peli, jota vietiin sekä muihin pohjoismaihin että Englantiin. Englannissa Fortunan nimi muutettiin Corinthian Bagatelleksi. Englannissa pelistä tuli suosittu jopa kuninkaallisten piirejä myöten. Jukolan talo oli sota-ajan leikkikalu. Talon haluttiin ilmentävän todellista kansallishenkisyyttä ja kansankulttuurin arvostusta. Lelusta tuli myös Saksassa menestysartikkeli. Talot olivatkin sodan aikoina miltei ainoita leluja, joita Suomesta vietiin ulkomaille. Ulkomaille vietävät Jukolan talot nimettiin ”Finland Houseiksi”. Niiden pakkauksissa oli rakennusten suomenkieliset nimet. Näin haluttiin opettaa ulkomaalaisille suomalaisia sanoja. Jukolan taloja myytiin myös matkamuistoina ja lisäksi niitä käytettiin opetus- ja havaintovälineinä.
Juho Jussila ehti toimia elämänsä aikana opettajana ja opetuksen uudistajana, kotiteollisuusmiehenä ja unelmaansa toteuttavana leikkikalutehtailijana. Juho Jussilan tärkeimpänä tukijana oli hänen vaimonsa Tyyne Jussila sekä eteenpäin ajavana voimana toimi rakkaus lapsiin.
Lähteet:
Suomen Lelumuseo Hevosenkengän kokoelmatietokanta
Leluneuvos ja naulapojat. Juho Jussilan tie pedagogista leikkikalutehtailijaksi, 2001. Toim.: Pirjo Hyytiäinen, Virpi Talja & Pirjo Vuorinen. Gummerus Kirjapaino Oy: Jyväskylä.
