Intiaanit ja eksoottiset eläimet

 

Lelumuseo Hevosenkengän Kurkistus kokoelmaan -sarjan vuosi 2015 käynnistetään esittelemällä pala suomalaista lelunvalmistushistoriaa. Esittelyvuorossa ovat Tehdasosakeyhtiö Siron ja sen perintöä jatkaneen Kannaksen Lelun valmistamat intiaani- ja eläinfiguurit 1918–1939 väliseltä ajalta. Tuohon aikaan intiaanit ja eksoottiset eläimet, jotka eivät kuuluneet Suomen eläinkantaan, tulivat lapsille tutuiksi lähinnä lelujen ja kirjallisten tarinoiden kautta, jotka saattoivat paikoitellen olla hyvinkin värittyneitä tai ainakin liioittelevia.

Tehdasosakeyhtiö Siro perustettiin heti kansalaissodan päättymisen jälkeen vuonna 1919 Viipuriin. Tehtaan valikoimaan kuului esimerkiksi pienehköjä sotilaita, intiaaneja, lehmipoikia, jalkapallonpelaajia sekä eläimiä. Erikoisuutena Siro valmisti myös esimerkiksi Mannerheimia ja hänen armeijaansa esittäviä sotilasfiguureja. Lelut valmistettiin hartsi- ja sahanpurumassasta. Melko pienikokoiset lelut myytiin rasioittain määriltään ja lajitelmiltaan erilaisissa kokoonpanoissa. Hintaluettelossa vuodelta 1923 tusinan verran kirvestä heittäviä intiaanifiguureja maksoi 37 markkaa. Nykyrahassa se vastaa noin kahtatoista euroa. Siron puuhamiehenä, toimitusjohtajana ja pääosakkaana toimi Viipurin kaupungininsinööri Erkki Makkonen. Tehdasosakeyhtiö Sirosta ei tullut kuitenkaan pitkäikäistä, sillä yhtiön kaikki osakkaat olivat monessa mukana olevia liikemiehiä. Siro päätettiinkin lopettaa vuonna 1927.

Siro-lelujen valmistaminen ei kuitenkaan loppunut kokonaan, sillä seuraavana vuonna 1928 Terijoelle perustettu Kannaksen Lelu O.Y. hankki Siron vanhat muotit haltuunsa. Kannaksen Lelu valmisti kyseisiä leluja pahvimassasta. Tehdas piti kilpailukykynsä perusteena hinta-laatusuhdetta ja mainostikin itseään lelujen edukkaimpana valmistajana. Kannaksen Lelun eräs menestyneimmistä tuotteista oli pienille tytöille suunnatut pienoiskangaspuut, joita hankittiin pedagogista syistä muun muassa lastentarhoihin ja sairaaloiden lastenosastoille toipilaiden viihdykkeeksi. Niistä ajateltiin samalla ”olevan hyötyä”. Kannaksen Lelun toiminta tyrehtyi talvisodan syttyessä. Kokonaan se poistettiin kauppa- ja teollisuusrekisteristä kuitenkin vasta vuonna 1981.

 

Lähteet:

 

Suomen Lelumuseo Hevosenkengän kokoelmatietokanta

Lehto, Marja-Liisa 1992: Huwikaluja lapsille. Vanhat suomalaiset lelut. Karisto Oy: Hämeenlinna.