Ensimmäinen suomalainen coni oli scifi-aiheinen King-Con, joka järjestettiin Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä vuonna 1982. Anime- ja mangatapahtumat syntyivät vähitellen scifi-conien rinnalle tai niiden yhteyteen. Ensimmäinen valtakunnallinen scifi- ja fantasiatapahtuma Finncon järjestettiin vuonna 1986 Helsingissä. Finnconin oheen järjestettiin vuonna 1999 Turussa anime- ja mangaharrastajien tapahtuma Animecon, Suomen ensimmäinen japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyvä harrastajatapahtuma. Vähitellen kasvava harrastajakunta on saanut uusia tapahtumia ympäri Suomen ja conikulttuuri onkin vuosien saatossa kasvanut maassamme valtavasti.
Aluksi kaikki Suomen conit olivat ilmaisia tai maksoivat lähinnä narikkamaksun verran, mutta japanilaisen populaarikulttuurin suosion kasvaessa ovat tapahtumat vaatineet myös isompia puitteita, mikä on johtanut monen conin kohdalla pääsymaksuihin. Conien kulta-aikaa Suomessa oli 2010-luvun vaihde, jolloin perustettiin muun muassa Lahden Desucon ja Tampereen Tracon. Matkan varrella monia coneja on myös kuopattu ja uusia perustettu. Korona-aikaan jotkut conit siirtyivät väliaikaisesti verkkoon – näin tekivät esimerkiksi Kibecon ja Tracon. Pandemian jälkeen conit ovat eläneet taas uutta kukoistuskautta, ja monen maksullisen conin pääsyliput ovat myyneet sekunneissa loppuun.
Suomen conien erikoispiirre on niiden pohjautuminen vapaaehtoisuuteen. Verrattuna moniin ulkomaalaisiin kaupallisiin ja messumaisiin suurtapahtumiin, kotimaamme conit ovat useimmiten kävijöiltä kävijöille tehtyjä, voittoa tavoittelemattomia tapahtumia. Kun Suomessa panostetaan monipuoliseen coniohjelmaan, maailmalla keskitytään monesti enemmän myyntipuoleen.
Lue myös pitkän linjan coni-järjestäjän Anna Jalon blogiteksti Miten tehdään onnistunut coni?
