Manga- ja animesarjoja
Tällä sivulla esitellään yhdeksän manga- ja animesarjaa, jotka nousivat voimakkaimmin esiin Museo Leikin loppukeväästä 2023 järjestämässä verkkokyselyssä japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisesta Suomessa 2000-luvulla. Klikkaamalla sarjan kuvaa pääset lukemaan lyhyen kuvauksen kustakin sarjasta. Akira Sailor Moon Berserk Dragon Ball Hopeanuoli Neon Genesis Evangelion My Hero Academia Tokyo Mew Mew Naruto Palaa teeman alkuun Seuraava manga-artikkeli
Katumuodin tyylejä
Japanilainen katumuoti kattaa monenlaisia tyylejä.
Kokemuksia j-musiikista
Kuuntelen ~85% pelkkää japanilaista musiikkia, jos en suoraan yritä pukeutua jonkun japanilaisen tyylisuuntauksen tai animehahmon inspiroimana minulla on kuitenkin melkein aina joku anime tms. Fanipaita tai pinssi (2004) Silloin yläasteaikoina ”koko elämä”. Japani, jrock, fikit, larpit ja Lafi täyttivät ajatukset ja puheet vapaalla ja koulussa. Lukion jälkeen kävin muutaman kerran Japanissa keikoilla ja ostin Johnny’s-artistien […]
Suhtautuminen ja stereotypiat
Harrastajia Chibi Kibecon -tapahtumassa 2023. Kuva Museo Leikki Ulkopuolisten suhtautuminen japanilaisen populaarikulttuurin harrastamiseen on ollut vaihtelevaa ja se on myös muuttunut vuosien saatossa. Vielä 2000-luvun alussa harrastaminen oli melko stigmatisoitua, ja siitä saattoi esimerkiksi joutua kiusaamisen kohteeksi. Erityisesti japanilaisen populaarikulttuurin värikkyys ja erilaisuus länsimaiseen kulttuuriin nähden herättivät huomiota. Monilla pienemmillä paikkakunnilla ennakkoluulot olivat yleisiä ja […]
Japanilainen katumuoti
Japanilainen katumuoti on saanut inspiraatiota eri medioista.
Mangakoja eli mangan tekijöitä
Artikkelissa esitellään muutamia mangakoja, jotka nousivat voimakkaimmin esiin Museo Leikin loppukeväästä 2023 järjestämässä verkkokyselyssä japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisesta Suomessa 2000-luvulla.
Internetin merkitys
Internetillä on ollut suuri merkitys harrastuksen leviämisessä. Kuva Mari Kasurinen. Harrastamista sellaisenaan kuin se tänä päivänä on ei olisi olemassa ilman verkkoa. Koska välimatkat Suomessa ovat pitkiä ja harrastajat olivat ainakin alkuun vähemmän järjestäytyneitä, internetistä, sen keskustelufoorumeista ja muista sivustoista tuli tärkeitä yhteisöjä monille. Internet-yhteisöt johtivat vuorostaan monien conien syntyyn. Sosiaalisen median yleistyminen laski foorumien […]
Harrastajien kirjo
Desuconissa tapaavat monet japanilaisen populaarikulttuurin harrastajat. Kuva. Museo Leikki Japanilaisen populaarikulttuurin harrastajien kirjo on hyvin laaja ja harrastamisen tapoja on monia. Jotkut saattavat vain kuunnella japanilaista musiikkia ja toiset katsoa ainoastaan animea. Osa taas “harrastaa Japania” hyvin monipuolisesti tutustuen harrastuksen koko laajaan kirjoon. Harrastamisen sosiaalisuus jakaa ihmisiä: jotkut harrastavat yksin ja kokevat harrastuksensa hyvin yksityiseksi […]
Miksi juuri japanilainen populaarikulttuuri?
Pop-up store J-muodin tavaratalo Laforetissa Harajukussa. Kuva: Anna Salonen Useimmiten harrastajia houkuttaa japanilaiseen populaarikulttuuriin sen omalaatuinen tyyli, arvot ja sisällöt, joiden koetaan eroavan länsimaisesta populaarikulttuurista. Japanilaisessa populaarikulttuurissa esiintyy esimerkiksi paljon naispuolisia sankarihahmoja sekä sukupuolinormien rikkomista, ja jokainen voi löytää siitä jotain itseään kiehtovaa. Harrastuspolkuja japanilaisen populaarikulttuurin pariin on varmaan yhtä monta kuin on harrastajiakin. Usein […]
Japani harrastuksena
Ennen internetin yleistymistä japanilaisen populaarikulttuurin harrastaminen Suomessa oli hyvin pienimuotoista ja hajanaista. 2000-luvun alkupuolella japanilainen populaarikulttuuri, kuten esimerkiksi manga, anime, muoti, musiikki ja Japani-teemaiset conit ja cosplay, alkoivat saada vahvempaa jalansijaa Suomessa.
Parapara- ja odottemita-tanssit
Parapara-tanssi perustuu käsien liikkeisiin ja odottemita-tanssi taas on tanssikoreografian uudelleenversioimista.
Kokemuksia pelaamisesta
Harrastajien kokemuksia ja muistoja japanilaisten pelien pelaamisesta.
Kokemuksia muodin harrastamisesta
Japanilaisen katumuodin harrastajien muistoja ja kokemuksia harrastamisesta.
Kokemuksia cosplaysta
Cosplayn harrastajien kokemuksia ja muistoja harrastamisesta.
Animen tekeminen
Storyboard eli kuvakäsikirjoitus on elokuvan käsikirjoitukseen perustuva kuvasuunnitelma. Kuva Adobe Stock Tekijyys on animen kohdalla monimutkainen käsite, koska animea tehdään isoissa studiojärjestelmissä valtavina produktioina ja tekijöitä on monia. Tuotantoyhtiöt pääasiassa päättävät mitä animeja tehdään palkaten projekteja varten ohjaajia, käsikirjoittajia, animaattoreita jne. Anime-teollisuudessa ohjaaja ei välttämättä itse panosta sarjan luovaan työhön, vaan lähinnä valvoo, että jokainen […]
Anime Suomessa
Yksi merkittävimmistä anime-sarjoista Suomessa on ollut vuonna 1989 julkaistu, suomenkielelle dubattu Hopeanuoli (1986). Kuva: Museo Leikki Anime Suomessa ennen 2000-lukua Animea on katsottu Suomessa jo 1980-luvulta alkaen kun ensimmäiset VHS-julkaisut tulivat saataville. Yksi merkittävimmistä sarjoista oli vuonna 1989 julkaistu, suomen kielelle dubattu Hopeanuoli (1986). Suomalaisella yleisöllä oli vahva oletus, että koira-aiheinen piirretty olisi automaattisesti pienille […]
Kokemuksia harrastamisesta
Harrastaminen on ollu minulle tärkeää ja olen kokenut sen kautta yhteenkuuluvuuden tunnetta. On ollu myös kivaa kun on ollut joku oma juttu. Harrastaminen on iso osa elämääni, enkä usko että pystyisin siitä ikinä kokonaan luopumaan. Se on elämäntapa. (s. 1992) Harrastaminen oli nuorempana elämäni tärkein asia, se toi valtavaa iloa elämään. Nykyään rentoudun harrastusteni […]
Mangan ja animen kohderyhmät
Tokyo Mew Mew on esimerkki tytöille suunnatusta mangasta. Kuva: Museo Leikki Mangan ja animen sisällä on useita genrejä (kuten scifi, seikkailu, romantiikka, komedia jne.) ja sarjoja tehdään ja markkinoidaan usein tarkalle kohdeyleisölle. Pienille lapsille suunnatut kodomo-sarjat (esim. Doraemon, Hamtaro ja Pokémon) ovat söpöileviä ja tarinoiltaan yksinkertaisia. Pojille suunnatut shōnen-sarjat (esim. Dragon Ball, One Piece ja […]
Pelityyppejä
Japanilaisia pelityyppejä on lukuisia erilaisia. Tässä kerrotaan JRPG-peleistä konsoleille ja PC:lle, rytmipeleistä, mobiilipeleistä, visual novel-peleistä, arcade-peleistä sekä kortti-, lauta- ja seurapeleistä.
Tunnetuimmat japanilaiset peliyhtiöt
Japanilaisia peliyhtiöitä on lukuisia, mutta tunnetuimmat niistä ovat Nintendo, Sony ja Sega.
Vocaloidit
Vocaloid on laulusyntetisaattori, jonka kehittämisen Yamaha aloitti vuonna 2000, ja jonka ensimmäiset tuotteet tulivat markkinoille 2004. Se käyttää oikean ihmisäänen tallenteesta leikattuja äänteitä ja mallintaa niistä laulua ohjelmistoon syötetyn laulun sanojen ja melodian perusteella.
Idolit ja idoliryhmät
1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa idoliryhmät kuten poikabändit ja naisidoliryhmät alkoivat saada suurta suosiota Japanissa.
Visual kei ja Dir en grey
Suomessakin suosiota niittänyt j-rockyhtye Dir en grey edusti visual kei -musiikkisuuntausta.
Japanilainen populaarimusiikki Suomessa
J-rock rantautui Suomeen 1990-luvulla manga- ja anime-harrastuksen vanavedessä.
Lolita-muodin harrastaminen
Lolita tunnetaan tyylinä siveellisyyden, kainouden ja eleganttiuden korostamisesta.
Manga Suomessa
Dragon Ballin julkaisu Suomessa v. 2003 aloitti mangan Suomen valloituksen. Kuva: Museo Leikki Ensimmäiset Suomessa julkaistut mangat olivat Hiroshiman poika (1973–1987) vuonna 1985 sekä Akira (1982–1990) vuonna 1996. Kyseiset julkaisut olivat pitkään ainoat Suomessa julkaistut mangat. Ennen 2000-luvun alkua mangafanit pystyivät lukemaan mangaa ostamalla esim. englanniksi käännettyjä tuontisarjakuvia erikoisliikkeistä, netistä tai lainaamalla muilta mangaharrastajilta. Fanit […]
Kuvaaminen osana cosplayta
Cosplay-asujen kuvaaminen on olennainen osa cosplay-harrastusta ja coni-tapahtumia.
Kilpaileminen cosplayssa
Coni-tapahtumien cosplay-kisat ovat suosittuja.
Cosplay-puku
Cosplay-harrastaja Mononke-asussa. Kuva: Aaro Rantala Cosplay-pukuun kuuluu usein monta osaa, kuten peruukki, meikki, asusteet, itse puku, kengät ja propit eli oheistarvikkeet (esim. miekat ja siivet). Toiset pukuilijat ostavat valmiita vaatteita tai asukokonaisuuksia käyttäen niitä sellaisenaan tai muokkaamalla niitä. Toiset tekevät osan tai kokonaan pukunsa täysin itse. Puvun koostamiseen ei ole tarkkoja ohjeita vaan jokainen harrastaa […]
Fanikunta ja fanitaide
ietyn asian fanikuntaa on jo 1920-luvun Yhdysvaltojen scifi-piireissä kutsuttu nimellä ”fandom”, jonka sanotaan juontuvan englannin kielen sanoista ”fan” (ihailija) ja ”kingdom” (kuningaskunta). Fanitaiteella viitataan fanien tekemiin teoksiin, jotka perustuvat aiemmin luotuihin hahmoihin, maailmoihin tai tarinoihin.
Tuotteiden monimediaisuus
Japanilaisen populaarikulttuurin tuotteet harvemmin elävät yksinomaan yhdessä mediassa ja monia niistä on hankala määrittää enää minkään yhden median edustajaksi.
Coni
Conitapahtumat ovat yksi näkyvimmistä osista japanilaisen populaarikulttuurin harrastuksesta Suomessa. Suurimpia harrastajaryhmiä ovat animen, mangan, roolipelien ja tieteisfiktion eli scifin harrastajat.
Conit Suomessa
Suomen conien erikoispiirre on niiden pohjautuminen vapaaehtoisuuteen. Verrattuna moniin ulkomaalaisiin kaupallisiin ja messumaisiin suurtapahtumiin, kotimaamme conit ovat useimmiten kävijöiltä kävijöille tehtyjä, voittoa tavoittelemattomia tapahtumia.
Pelit ja pelaaminen
Japanilaiset pelit näkyvät usein paitsi pelaamisena myös harrastuksen muissa osa-alueissa kuten cosplayssa.
Musiikki
Sellaisena, kuin japanilainen populaarikulttuuri nykypäivänä tunnetaan, se alkoi levitä laajemmin 1990-luvulla.
Cosplay
Cosplay, eli suomeksi pukuilu, tarkoittaa esim. anime-, peli-, manga- tai julkisuuden hahmoksi pukeutumista.
Kokemuksia coneista ja fanitaiteen tekemisestä
Se on tuonut minulle todella paljon iloa. Vaikka kyseessä onkin fanfictio, niin joistain näistä hahmoista on tullut minulle todella rakkaita enkä osaa kuvitella elämääni ilman heitä. (s. 1989) Tutustuin noin 10-vuotiaana suositumpiin sarjoihin (esim. Hopeanuoli ja Fullmetal Alchemist) tv:n ja kaupoista löytyneiden pokkarien kautta. Vähän vanhempana aloin etsiä ja tehdä fanitaidetta lempisarjoistani. (s. 1996) Piirsin […]
Anime
Anime viittaa länsimaissa nimenomaan japanilaiseen animaatioon, vaikka Japanissa se tarkoittaa kaikkea animaatiota.
Kokemuksia mangan harrastamisesta
Ensikosketukset mangaan, animeen ja peleihin tulivat kotoa muutaman vuoden ikäisenä. Kiinnostuin kuitenkin mangan lukemisesta enemmän yhdeksänvuotiaana. Oli helppoa innostua sarjoista, kun kaverit ympärilläni lukivat samoja sarjoja kanssani. Mangan lukemisen myötä tulivat anime, japanilainen musiikki ja yleinen kiinnostus Japanin kulttuuria kohtaan. (s. 1996) Olin 11-vuotias. Vietin kesälomaa perheeni kanssa mökillä ja tapanamme oli käydä paikallisessa kirjastossa […]
Manga
Erityyppisiä mangapokkareita. Kuva Museo Leikki. Manga (マンガ) on kattotermi japanilaiselle sarjakuvalle ja sarjakuvaromaanille. Mangaa luetaan yleensä länsimaisittain “väärin päin” eli oikealta vasemmalle. Manga siinä muodossa kuin se nykyään tunnetaan on peräisin toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Yksi mangan syntyyn vaikuttaneista taiteilijoista oli oli Osamu Tezuka (1928-1989), joka otti käyttöön monia elokuvallisia ilmaisutapoja (esim. zoomaukset ja vaihtelevat […]
Mangan tekeminen
Mangataiteilijoista käytetään termiä mangaka. Koska mangaa julkaistaan nopealla aikataululla, monilla mangakoilla on avustajia, jotka auttavat piirtämisen tai varjostusten kanssa.
Conit ja fanitaide
Conit ovat Suomessa näkyvimpiä japanilaisen populaarikulttuurin harrastamisen ilmentymiä. Kuva: Tracon 2023/ Museo Leikki. Conitapahtuma eli coni tarkoittaa jonkin ryhmän, teeman tai genren ympärille rakentuvaa harrastajien omaa tapahtumaa. Coni on lyhenne sanasta convention, kokoontuminen, ja conit ovatkin yhteisöllisiä tapahtumia joissa myös monet japanilaisen populaarikulttuurin fanit kokoontuvat näkemään toisiaan. Conit ovat myös suosittuja fanitaiteen ja oheistuotteiden esittely- […]
Tokiosta Tapiolaan -verkkonäyttely
Verkkonäyttely täydentää Museo Leikin tiloissa nähtävää erikoisnäyttelyä ja syventää sen teemoja. Verkkonäyttelyä on käsikirjoitettu tiiviissä yhteistyössä aiheen harrastajien ja asiantuntioiden kanssa. Verkkonäyttelyn sisältö täydentyy koko fyysisen näyttelyn avoinna olon ajan.
Kokemuksia animen harrastamisesta
Anime ja manga oli se Iso Juttu ja tärkeä identifoitumisen kohde kasvaessani aikuisuuteen ja etsiessä itseäni. Lempisarjani ja -pelini tulevat todennäköisesti olemaan tärkeitä loppuelämäni, joihin on mukava palata ja katsoa mitenkä suhtautumiseni niihin muuttuu vanhetessani. Animen katsominen yhdessä kaukana asuvan kumppanini kanssa on hyvä tekosyy pitää treffi-iltoja internetin välityksellä. (s. 1992) Lapsena ensikosketus animeen vhs-kasettien […]
