Anime Suomessa ennen 2000-lukua
Animea on katsottu Suomessa jo 1980-luvulta alkaen kun ensimmäiset VHS-julkaisut tulivat saataville. Yksi merkittävimmistä sarjoista oli vuonna 1989 julkaistu, suomen kielelle dubattu Hopeanuoli (1986). Suomalaisella yleisöllä oli vahva oletus, että koira-aiheinen piirretty olisi automaattisesti pienille lapsille suunnattu, mutta Hopeanuolen sisältö yllätti monet. Vaikka Suomessa julkaistiin lapsille sopivammaksi muokattu versio, animaatiosarja sisälsi odotettua enemmän väkivaltaa ja verta. Tästä huolimatta ja osittain myös graafisuutensa takia Hopeanuoli on vuosien saatossa noussut kulttiklassikon asemaan.
Anime alkoi pikkuhiljaa hivuttautua suomalaisten arkeen myös television kautta. Monet muistavat lapsuudestaan Maija Mehiläisen (1975–1976), Peukaloisen retket (1980–1981), Alfred J. Kwakin (1989–1990) sekä Tao Taon (1983–1985), mutta eivät ehkä ole ajatelleet myös niiden olevan animea. Sarjat ovat japanilaisia tuotantoja, joiden parissa on tehty yhteistyötä muun muassa saksalaisten, hollantilaisten sekä kiinalaisten tekijöiden kanssa. 1990-luvun suosittu Muumilaakson tarinoita on vuorostaan japanilais-suomalais-hollantilainen tuotanto. Tove ja Lars Jansson ovat toimineet yhteistyössä sarjan japanilaisten käsikirjoittajien ja animaattoreiden kanssa.
Myös kokopitkiä anime-elokuvia on esitetty suomalaisessa televisiossa. Vuonna 1995 nähtiin esimerkiksi Studio Ghiblin Porco Rosso (1992) ja Naapurini Totoro (1988).
Edellä mainittujen esimerkkien ulkopuolella animen katsominen oli ennen 2000-luvun vaihdetta silti vielä lähinnä omistautuneiden harrastajien aktiviteetti. Ennen internet-aikaa harvinaisemmat teokset levisivät fanien keskuudessa muun muassa VHS-kasettikopioina.
Anime Suomessa 2000-luvulla
Animen tulo yleisön laajempaan tietoisuuteen ajoitetaan yleensä animaatiosarja Pokémonin (1997–) alkamiseen Suomen televisiossa vuonna 1999. Pokémonin seurauksena 2000-luvun alussa nähtiin monia muitakin animesarjoja, kuten Digimon Adventure (1999–2000), joka oli sekin suomeksi dubattu. Lisäksi televisiossa on esitetty muun muassa ruotsiksi dubattu Sailor Moon (1992–1997), alkuperäiset japaninkieliset sarjat Fullmetal Alchemist (2003–2004) ja Neon Genesis Evangelion (1995–1996) sekä englanniksi dubatut sarjat Dragon Ball (1986–1989) ja Dragon Ball Z (1989–1996).
Television ja kotitallenteiden lisäksi monet katsoivat animea internetissä. Ennen kuin lailliset suoratoistopalvelut kuten Crunchyroll ja Netflix aloittivat toimintansa, netistä löytyi lukuisia fanien ylläpitämiä epävirallisia sivustoja, joista pystyi katsomaan sekä englanniksi dubattua että japaninkielistä animea. Harrastajat tuottivat videoihin itse epävirallisia fanitekstityksiä eli fansubeja. Animea pystyi katsomaan jonkin verran myös YouTubesta, mutta sisältö jouduttiin usein pilkkomaan usealle videolle palvelun pituusrajoitusten vuoksi.
Anime Suomessa 2010-luvulta nykypäivään
Tänä päivänä animen katsominen on helpompaa kuin koskaan, sillä suoratoistopalvelut ovat 2010-luvulta lähtien tarjonneet lisensoituja ja ammattimaisesti käännettyjä sarjoja. Animeen keskittyneitä palveluita ovat olleet esimerkiksi nykyinen yhdysvaltalainen markkinajohtaja Crunchyroll ja toimintansa jo lopettanut ranskalainen Wakanim.
Suoratoisto on nähty houkuttelevana vaihtoehtona epävirallisille sivustoille, joiden videoiden ja tekstitysten laatu oli melko vaihtelevaa. Crunchyroll on tullut suosituksi animeen perehtyneiden katsojien parissa, mutta Netflixin kaltaiset länsimaiseen sisältöön keskittyvät suoratoistopalvelut ovat levittäneet animea myös laajemman yleisön tietoisuuteen. Fanitekstitysten merkitys on vähentynyt paljon, ja suoratoistopalvelut kääntävät nykyään itse sisältönsä. Välillä sarjoja käännetään myös suomeksi, mutta kääntäminen tapahtuu monesti välikielen eli useimmiten englannin kautta.
Anime-elokuvia saatetaan nykyään näyttää elokuvateattereissa jopa useita vuosittain. Studio Ghiblin suosittujen elokuvien rinnalle on viime vuosina tullut suosittujen sarjojen spin-off-elokuvia, kuten One Piece Film: Red (2022) ja Jujutsu Kaisen 0: The Movie (2021).
Lue Aasian tutkija Viktoria Murskajan blogitekstit Animen ensiaskeleet Länsimaissa ja Anime valtavirtaistuu Länsimaissa.
