Muotisuunnittelija ja taiteen maisteriopiskelija Sanna Hautamäki Lapin yliopistosta käsittelee kirjoituksessaan 2000-luvun japanilaisen katumuodin historiaa. Artikkeli on jatko-osa aikaisempaan blogitekstiin Muutos johti katumuodin syntyyn, joka käsitteli japanilaisen katumuodin alkuaikoja.
Katumuodin kehitys jatkuu 2000-luvulle
2000-luvulla Shibuyan ohella Shinjuku ja Harajuku ovat olleet japanilaisen katumuodin kannalta tärkeitä alueita Tokiossa. Harajuku on nähty lolitojen mekkana (Kawamura, 2012), mutta heidän rinnallaan seudulla ovat viihtyneet myös decoraan ja fairy keihin pukeutuneet harrastajat.
Värimaailmaltaan tyylit ovat hyvin erilaisia, mutta vaatteiltaan samankaltaisia. Decoraa ja fairy keitä yhdistävät tyllihameet ja asusteiden runsas käyttö. Tosin decorassa asusteiden määrä on maksimoitu verrattuna fairy keihin. Eroavaisuutta tyyleihin tuo fairy kein inspiraatio 1980-luvun lapsuuden kuvastosta, kun taas decorassa ei vastaavaa ole. Decoran keskiössä ovat värikkyys ja asusteiden paljous. (Rose 2020, 84.)
Shinjukun nousu
Pelkästään Harajuku ei jäänyt lolitojen paratiisiksi vaan sen rinnalle tuli Marui One -tavaratalon myötä toinenkin kaupunginosa, Shinjuku ( Kawamura 2012, 91). Shinjuku tosin mielletään ensi-sijaisesti Tokion yhdeksi yöelämän alueeksi ja esimerkiksi monet gyaru-tyyliin pukeutuvat työskentelivät seuralaisina Sinjukun baareissa. Heitä varten alettiin julkaista Koakuma-Ageha –lehteä, jossa opetettiin mm. hiustenlaittoa ja meikkaamisesta. Lehden fanikuntaa ryhdyttiinkin kutsumaan ago-jo -nimellä. ( Kawamura 2012, 47. )
Vaikka muita uuseja tyylejä tuli Tokion katukuvaan, silti ihmiset pukeutuivat decora ja fairy kei tyyleihin. Myös lolita, gyaru ja visual kei -tyylit pysyttelivät decoran ja fairy kein rinnalla. Esimerkkinä tästä voidaan pitää BLEA -oppilaitosta (The business life education academy), yksityistä koulutuksen tarjoajaa, joka oli gyarujen suosiossa 2000-luvulta lähtien. Koulutuksen lisäksi monet gyaruun pukeutuvat perustivat omia ryhmittymiään Shibuyassa. (Kawamura 2012, 59 & 61.)
2000-lukua kuvailen itse runsaana ja monipuolisena, koska tyylejä kehittyi valtavasti 20 vuoden aikana Japanissa. Siltikään tähän ei pääty japanilainen katumuoti vaan 2020-luvulla on syntynyt yhä uusia tyylejä.
2020-luku japanilaisessa katumuodissa
Värikkään 20-vuotisen ajanjakson jälkeen japanilaiseen katumuotiin tuli sekä synkillä että pastellisilla väreillä varustettuja tyylejä, kuten yami kawaii ja jirai kei. Tässä kohtaan haluan varoittaa lukijaa raskaista teemoista: itsetuhoisuudesta ja mielenterveteen liittyvistä haasteista. Mikäli koet haasteita näiden aiheiden tiimoilta päätä lukeminen tähän.
Yami kawaii on katumuotityyli, jossa yhdistyvät pastelliset värit ja medikaaliset teemat (esim. laastarit, injektioruiskut ja maskit). Tyyli ilmaisee mielenterveyteen liittyviä haasteita tuoden esiin masennuksen ja itsetuhoisuuden tunteita. Yami kawaii on yleensä liitetty menhera-termiin ja omieni kokemusten pohjalta termit ovat olleet synonyymejä keskenään. Monet harrastajat ovat kokeneet tyylin auttavan heitä mielenterveyden haasteiden kanssa. (Lieber-Milo, 2022.) Jirai kein sanotaan jatkavan mielenterveysteemaa, mutta esteettisesti jirai kei on eroaa yami kawaii tyylistä. Kabukichon-kaupunginosassa Shinjukun erillisalueella kehittynyt tyyli yhdistää pastelliset värit mustaan. Asusteina jirai keissä käytetään erilaisia rusetteja, hiusklipsejä ja lävistyksiä. Tyyliin kuuluvat erilaiset paitapuserot yhdistettyinä hameeseen tai shortseihin. (Yokogao 2024.)
Tähän päättyy katsaukseni japanilaisen katumuodin 35-vuotiseen ajanjaksoon. Artikkelissa käsittelin vain pienen osan japanilaisista katumuodin tyyleistä. Tulevaisuudessa olisi ihana kirjoittaa tästä aiheesta kokonainen kirja, jossa käsittelisin kaikki tyylit läpi pienintäkin yksityiskohtaa myöten.
Lähteet
Rose, M. C. (2020). Child’s Play? Exploring the Significance of Kawaii for Decora and Fairy-Kei Fashion Practitioners in Harajuku through a Case-Focused Analysis. New voices in Japanese studies, 20(12), 80-102. https://doi.org/10.21159/nvjs.12.05 Viitattu: 8.3.2025
Kawamura, Y. (2012). Fashioning Japanese Subcultures. London: Bloomsbury Publishing Plc. https://doi.org/10.2752/9781474235327. Viitattu: 8.3.2025
Lieber-Milo, S. (2022). Pink purchasing: Interrogating the soft power of Japan’s kawaii consumption. Journal of consumer culture, 22(3), 747-761. https://doi.org/10.1177/14695405211013849. Viitattu: 8.3.2025
Yokogaomag (2024). The Evolution of Jirai Kei fashion. Yokogao Magazine https://www.yokogaomag.com/editorial/jirai-kei-origin. Viitattu: 8.3.2025.
Sanna Hautamäki, Tokiosta Tapiolaan -näyttelyraadin jäsen
Lue myös Sannan kirjoittamat blogitekstit:
Muutos johti katumuodin syntyyn
Luovuus innoitti harrastamaan japanilaista populaarikulttuuria
Unelmaelämä Englannissa tutustutti japanilaiseen huippumuotiin
Blogin kansikuva: Sanna Hautamäki 2024. Kuva Janne Jylhä.
Tokiosta Tapiolaan – japanilaisen populaarikulttuurin harrastaminen Suomessa -erikoisnäyttely 22.3.2026 saakka Museo Leikissä. Kirjoittajalta lainattua esineistöä on nähtävissä näyttelyssä.